gallery/vela_logo_200x80


Graviola


Graviola, suomeksi Oka-annoona (Annona muricata) on annoonien (Annona) sukuun ja annoonakasvien 
heimoon kuuluva ainavihanta koppisiemeninen puulaji. Oka-annoonaa viljellään trooppisilla alueilla suurten, makeiden hedelmiensä vuoksi. Hedelmää kutsutaan suomeksi paitsi suvun yleisnimityksellä annoona, myös nimillä guanabana ja graviola, jotka ovat alunperin kasvin espanjan-ja portugalinkieliset nimet. Tags: Graviola Soursop Fruit Tea 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Se on yleensä suorarunkoinen, ja oksat ovat ylöspäin suuntautuneet nuorilla yksilöillä. Juuristo on matala ja sivusuuntaisesti leviävä. Kaarna on nuorena sileä ja harmahtavan ruskea, vanhemmiten uurteinen. Soikeat, yleensä 7–15 cm pitkät lehdet ovat kiiltäväpintaiset yläpinnalta, harmahtavan mattapintaiset alapuolelta. Lehdet ovat vastakkaisesti oksissa.

Suuret kukat ovat paksuilla varsilla kiinni oksissa. Kehälehtiä on kuusi kahdessa kerroksessa, kolme ulompaa ovat suurempia kuin sisemmät. 
Emejä on useita. Kukat ovat avoinna vain öisin, pölyttäjinä toimivat kovakuoriaiset. Syötävä hedelmä on yleensä 20–30 cm pitkä, joskus jopa
40 cm pitkä, lähes 20 cm leveä ja painaa yleensä noin 1,5–2 kg, mutta voi painaa jopa 7 kg. Hedelmä on rakenteeltaan kerranaishedelmä, joka
koostuu kukan useiden emien sisältämistä useista erillisistä siemenaiheista varren ympärillä.
 

Alkuperä ja jakelu

Vuonna 1526 espanjalainen tutkimusmatkailija Oviedo (Gonzalo Fernández de Oviedo), kuvasi soursop: ia esiintyvän runsaasti Antilleilla ja
Pohjois-Etelä-Amerikassa. 

Nykyisin se kasvaa myös Bermudalla ja Bahamalla, sekä luonnonvaraisena että viljeltynä, sekä merenpinnan korkeudesta 3500 jalkaa (1150 m) koko Länsi-Intiassa ja Etelä-Meksikosta Peruun ja Argentiinaan. Se oli yksi ensimmäisistä hedelmäpuista jota vietiin Amerikasta ”vanhan maailman tropiikiin”, jossa siitä ​​on tullut laajalti levinnyt aina Kaakkois Kiinasta Australiaan ja lämpimille Itä- ja Länsi-Afrikan alangoille. 
Se on yleisesti markkinoilla Malesiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Erittäin suuria, symmetrisiä hedelmiä on myynnissä 
Etelä-Vietnamissa. Jo varhaisessa vaiheessa siitä tuli vakiintunut Tyynenmeren saarilla.  

 

 

 

 

 

 

 

 


 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

gallery/welcome-to-supermarket-cols-780x290
gallery/annona_muricata_p7jpg_3

 

Hedelmä on noin 30–40 cm pitkä, sen kuori on vihreä, paksu ja piikikäs.
Hedelmä on muodoltaan usein epäsymmetrinen. Hedelmäliha on valkoista,
1–2 cm pitkät siemenet kiiltäviä ja mustia.

Oka-annoonan kypsää hedelmää voidaan syödä sellaisenaan, mutta useammin hedelmäliha puristetaansiivilän läpi, jolloin sitä voi käyttää pirtelöiden,jäätelön, hillojen, siirapin tai mehujen valmistuksessa. 

Siitä tehdään myös makeisia. Oka-annoonassa on tavallisesti hedelmän painosta noin kaksi kolmasosaa syötävää hedelmälihaa, hedelmän kuorta noin 20%,
siemeniä 8–9% ja loput noin 4% sitkeää hedelmäydintä.

Hedelmä on parhaiten tunnettu trooppisessa Etelä-Amerikassa ja eteläisessä Aasiassa, jossa se on yleinen jälkiruokien ainesosa. Filippiineillä raakoja hedelmiä, joiden siemenet eivät ole vielä kovettuneet, käytetään myös vihanneksena.
 

gallery/grantb20121101pw_1


Käsiteltyä hedelmälihaa säilötään kaupallisesti myös Costa Ricassa. 
On olemassa muutamia kaupallisia soursop -istutuksia ja useita käsittely tehtaissa  lähellä Puerto Ricon etelärannikkoa. 
Vuonna 1977, Puerto Rican sato oli 219538 paunaa (99790 kg).

Trooppisten ja subtrooppisten alueiden First International Congress of Agricultural and Food Industries, joka järjestettiin vuonna 1964, Nestlé Headquarters Vevey, Sveitsi, tutkimuslaitoksen tutkijat esittelivät arvioinnin vähemmän tunnetuista trooppisista hedelmistä.

Nestlen tutkijat mainitsivat soursopin, guavan ja passionfruitin esimerkkinä
3: sta lupaavimmista hedelmistä Euroopan markkinoille
, koska ne erottuivat aromaattisilta ominaisuuksiltaan, sekä niiden soveltuvuutta pidettiin sopivana säilötyn hedelmälihan, nektarin ja hyytelön jalostukseen.
 

gallery/gra-puu-cols_280x374_1 2 (1)

 

Graviolan hedelmiä, siemeniä, kuorta, lehtiä ja juurta on Keski- ja Etelä-Amerikan sekä Karibian kansojen keskuudessa jo vuosisatojen ajan käytetty myös perinteisinä luonnonrohtoina saatujen kokemusten ja monipuolisiksi havaittujen vaikutustensa vuoksi. Paitsi hedelmiä, myös sen siemeniä, varsia ja lehtiä on perinteisesti käytetty kansanlääkinnässä mitä erilaisemmissa * ja erilaisempiin tarkoituksiin. 

Parhaiten Graviolan käyttö tunnetaankin Etelä-Amerikassa, jossa sen kuoresta, juurista ja lehdistä on valmistettu teetä erilaisten vaivojen hoitoon. 
Perun Andien alkuperäiskansojen tiedetään käyttävän graviolan lehtiteetä lisäämään. 
Joissakin Perun osissa diabeetikot käyttävät sekä kuorta että lehtiä. 
Guyanassa lehtiteetä käytetään lähinnä elinvoimaa ja virkistävänä juomana, 
Braziliassa maksan toimintaa sekä Länsi-Intian saarilla puolestaan yskää ja hengitystä. 
 

Nykyisin myös tutkijat ovat kiinnostuneet graviolan perinteisestä käytössä (WORLDWIDE ETHNOMEDICAL USES) ja sen mahdollisista vaikutuksista jopa joidenkin vakavien sairauksen hoidossa. 

Mm. New Yorkissa sijaitsevassa maailmankuulussa syöpätutkimuskeskuksessa 
Memorial Sloan-Kettering Centerissä (MSKCC) tehdyissä tutkimuksissa on havainnut graviolalla olevan vaikutusta viruksiin, syöpään, parasiitteihin, sekä reumaan

Graviolan sisältämien aineosien vaikutuksille on saatu jo 59 USA patenttia, mutta itse aineosia tai kasveja ei USA: n lakien mukaan voida patentoida. Vain synteettisesti valmistetuille tuotteille voidaan myöntää patentti, joka patenttisuoja on voimassa enintään 10 vuotta.
- Monet isot lääketehtaat jo 1980 luvulta lähtien salaisesti yrittäneet valmistaa Graviola: n monimutkaisia kemiallisia ainesosia, siinä onnistumatta!


Graviolan hedelmiä, siemeniä, kuorta, lehtiä ja juurta on Keski- ja Etelä-Amerikan sekä Karibian kansojen keskuudessa jo vuosisatojen ajan käytetty myös perinteisinä luonnonrohtoina saatujen kokemusten ja monipuolisiksi havaittujen vaikutustensa vuoksi. Paitsi hedelmiä, myös sen siemeniä, varsia ja lehtiä on perinteisesti käytetty kansanlääkinnässä mitä erilaisemmissa * ja erilaisempiin tarkoituksiin. 

Parhaiten Graviolan käyttö tunnetaankin Etelä-Amerikassa, jossa sen kuoresta, juurista ja lehdistä on valmistettu teetä erilaisten vaivojen hoitoon. 
Perun Andien alkuperäiskansojen tiedetään käyttävän graviolan lehtiteetä lisäämään. 
Joissakin Perun osissa diabeetikot käyttävät sekä kuorta että lehtiä. 
Guyanassa lehtiteetä käytetään lähinnä elinvoimaa ja virkistävänä juomana, 
Braziliassa maksan toimintaa sekä Länsi-Intian saarilla puolestaan yskää ja hengitystä. 
 

Nykyisin myös tutkijat ovat kiinnostuneet graviolan perinteisestä käytössä (WORLDWIDE ETHNOMEDICAL USES) ja sen mahdollisista vaikutuksista jopa joidenkin vakavien sairauksen hoidossa. 

Mm. New Yorkissa sijaitsevassa maailmankuulussa syöpätutkimuskeskuksessa Memorial Sloan-Kettering Centerissä(MSKCC) tehdyissä tutkimuksissa on havainnut graviolalla olevan vaikutusta viruksiin, parasiitteihin sekä reumaan. 

Graviolan sisältämien aineosien vaikutuksille on saatu jo 59 USA patenttia, mutta itse aineosia tai kasveja 
ei USA: n lakien mukaan voida patentoida. Vain synteettisesti valmistetuille tuotteille voidaan myöntää patentti, joka patenttisuoja on voimassa enintään 10 vuotta.
- Monet isot lääketehtaat jo 1980 luvulta lähtien salaisesti yrittäneet valmistaa Graviola: n monimutkaisia kemiallisia ainesosia, siinä onnistumatta!

gallery/graviola-market_1

Healt Science Institute - Lehtiartikkelit

 

Nämä tutkimustiedot tulevat yhdeltä Yhdysvaltojen suurimmalta lääkeyhtiöltä, 
joka testasi hedelmää yli 20 laboratoriotestissä jo 1970-luvulta alkaen.
He olivat uuden syöpälääkkeen etsinnässään päätyneet Amazonin sademetsiin ja löytäneet graviola –hedelmän mahtavat ominaisuudet. 

Heidän tarkoituksenaan oli eristää hedelmän lääkekomponentti ja tuottaa sitä synteettisesti maailman kasvaville syöpälääkemarkkinoille, mutta seitsemän vuotta jatkuneiden tutkimusten aikana he eivät kyenneet keinotekoisesti kopioimaan hedelmän lääkeominaisuuksia

Graviolan vaikuttavien aineosien molekyylirakenne on jopa isojen lääketehtaiden laboratoriolle, liian monimutkainen valmistettavaksi, kuva.








Suurten tuottojen hitaasti haihtuessa saavuttamattomiin lääkeyhtiö päätti haudata koko projektin, eikä julkaissut mitään koko tutkimuksestaan. 

Viimein nuo tutkimustiedot on saatu kaivettua esille ja tulos on ällistyttävä!
Graviolan vaikuttaville aineosille on saatu 70 kpl USA -patenttia.
Itse hedelmää, tai puun muitakaan luonnollisia osia, ei lain mukaan voida patentoida.
 

Take a condensed Virtual Tour of our Midwest Operations


Oka-annoona on pienehkö, 5–10m korkeaksi kasvava ainavihanta puu.

Graviolan kypsiä hedelmiä syödään nykyään joko sellaisenaan, siivilöitynä mehuksi tai osana jälkiruokia, esim. jäätelön valmistukseen.
Joissakin maissa kuten Filippiineillä sen raakoja hedelmiä käytetään myös vihanneksina tai Etelä-Amerikassa * suolen toimintaa ja *suolistoloisia.

Miksi tästä ihmehedelmästä ei ole aiemmin kuultu?

NOW FOODS FACTORY, ILLINOIS, USA - PRESENTATION VIDEOS

NOW GOES BEYOND FDA CURRENT GOOD MANUFACTURING PRACTICES (CGMPS)

Puu on kasvatettu onnistuneesti, mutta ei ole koskaan tehnyt hedelmää Israelissa.
Floridassa, soursop on kasvanut rajoitetusti mahdollisesti 110 vuotta.

Sturtevant totesi, että sitä ei ole sisällytetty Atwoodin Floridan hedelmien luettelossa vuonna 1867, 
(Washington, D.C., U.S. Dept. of Agriculture, (Bureau of Plant Industry) mutta se on mainittu American Pomologisen Yhteisön luettelossa vuonna 1879. 

Puu teki hedelmää esim. John Fogartyn kotona Manateessa ennen jäätymistään 1886. 
Kaakkois osavaltioisssa ja erityisesti Florida Keysissä, sitä kasvatetaan usein kotipuutarhassa.

Alueilla, joilla makea hedelmät ovat suosittuja, kuten Etelä-Intiassa ja Guamissa, soursop ei nauttinut
suurta suosiota. Se on kasvanut vain rajoitetusti Madrasissa. Kuitenkin Itä-Intiassa se ​​on saanut
maineet yhtenä parhaista paikallisista hedelmistä.

Honolulussa hedelmä on myyty satunaisesti, mutta kysyntä ylittää tarjonnan.
Soursop on yksi yleisimmistä Dominikaanisessa tasavallassa ja yksi suosituimmista Kuubassa, 
Puerto Ricossa, Bahamalla, Kolumbiassa ja Koillis-Brasiliassa.

Vuonna 1887 Kuubalaisia soursop -hedelmiä myytiin Key Westissä, Floridassa, noin 10-50 senttiä
kappaleelta. 
Vuonna 1920 Wilson Popenoe kirjoitti, että: "trooppisen Amerikan suurkaupungeissa on hyvä kysyntä hedelmistä kaikkina vuodenaikoina, kysyntä jota ei ole riittävästi katettu tällä hetkellä." 

Grenada tuottaa erityisen suuria ja täydellisiä soursop -hedelmiä ja toimittaa niitä säännöllisesti veneellä Port-of-Spain – markkinoille, 
Trinidadissa olevan pula takia. Kolumbiassa, jossa soursop kasvaa yleensä suureksi, hyvin muodostuneksia ja korkealaatuisiksi, soursop on yksi Instituto Latinoamericano de Mercadeo Agricolan, laajamittaiseen istututukseen ja markkinointiin  suosittelemasta 14 trooppisesta hedelmästä.
Soursop -hedelmät tuotetaan pienillä maatiloilla, ei yleensä yli 5 acres (2,27 ha), koko Venezuelassa, toimitetaan käsittelylaitoksille, jossa jäädytetty hedelmäliha pakataan 6 oz (170 g) tölkkeihin. - Vuonna 1968 Venezuelassa käsiteltiin 2266 tonnia mehua.

gallery/mdpi molecular sciences
gallery/graviola shop powder
http://www.1pagerank.com/graviola.fi#statistics