UA-48457078-1
Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

  

1890-luku


Saksalaiset professori Emil Fischer ja hänen assistenttinsa Rudolf Stahel eristävät pyökistä uuden aineen ja nimeävät sen ksyliitiksi.

Ranskalaistutkija M.G. Bertrand eristää vehnän ja kauran oljista ksylitolia.

 


1900-luku

1902

 Professori Fischerille myönnetään Nobelin palkinto kemian alalta.




1943

Ksylitolia löydetään ensimmäisen kerran luonnosta.

1962

Nisäkkään kudoksesta löydetään biokemiallinen ksylitolia sisältävä ketju. Löydös on tärkeä, sillä se osoittaa, että ksylitoli on fysiologinen, luonnollinen hiilihydraatti.

Ksylitolin käyttö parenteraalisesti (infuusiohoitona) aloitetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vakavasti sairaille potilaille voidaan antaa ksylitolia, jota ihmisen aineenvaihdunta pystyy käsittelemään suuria määriä.

1963

Yhdysvaltojen elintarvikehallitus The United States Food and Drug Administration hyväksyy ksylitolin käytettäväksi erikoisruokavalioissa. Useimmat muut maat seuraavat käytäntöä.

 

1970-luku

Ksylitolin hammaslääketieteellinen merkitys löydetään Turussa. Vuonna 1970 käynnistetään ensimmäinen tutkimus ksylitolin vaikutuksista hammasplakkiin.

1972

Turun sokeritutkimus aloitetaan.

Suomalaisten kemistien kehittämä ksylitolin teollinen valmistus aloitetaan Suomessa.

1975

Turun tutkimuksen lopulliset kliiniset havainnot julkaistaan.

Ensimmäiset kaupalliset ksylitolipurukumit tuodaan markkinoille lähes yhtaikaa Suomessa (Xylitol-Jenkki) ja Yhdysvalloissa.

1977

Suomalaisten kemistien kehittämä ksylitolin valmistuspatentti hyväksytään Yhdysvalloissa.

 

1980-luku

1982-1989

Ylivieskan ksylitolipurukumitutkimukset toteutetaan.

1983

Maailman terveysjärjestön WHO:n ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n yhteinen asiantuntijakomitea vahvistaa, että ksylitoli on turvallinen elintarvikkeiden makeutusaine.

1985

Leaf esittelee ksylitoliosaamistaan ja Xylitol-Jenkkiä ensimmäisen kerran suomalaisen hammaslääketieteen suurimmassa tapahtumassa, Hammaslääkäripäivillä.

1988

Suomen Hammaslääkäriliitto ryhtyy ensimmäisenä maailmassa antamaan ksylitolisuosituksia.

1989

Johtava ksylitolipurukumimerkki Xylitol-Jenkki kohoaa ensimmäistä kertaa Suomen myydyimmäksi makeistuotteeksi.

Ruotsin Hammaslääkäriliitto (Sveriges Tandläkarförbund) antaa suosituksen ksylitolin käytöstä.

 

1990-luku

1990

Maailman ensimmäinen ksylitolipastilli Xylitol Plus (nykyinen Läkerol Dents) tulee Suomen markkinoille.

Norjan Hammaslääkäriliitto (Den Norske Tannlegeforening) antaa suosituksen ksylitolin käytöstä.

1992

Englannin hammaslääkäriseura (The British Dental Health Foundation) antaa suosituksen ksylitolin käytöstä.

1993

Belizen laajan ja pitkäaikaisen kliinisen tutkimuksen tulokset julkaistaan. Laajamittaisen kenttätutkimuksen kesto on yli kolme vuotta. Tutkimus tuo uutta tietoa ksylitolipurukumin tehosta ja erilaisten purukumien vaikutuksista karieksen ehkäisyssä.

Belizen tutkimuksiin kehitetty, maailman ensimmäinen täysksylitolipurukumi, XyliFresh (nykyinen Jenkki Professional), tuli markkinoille.

Irlannin hammaslääkäriliitto (Irish Dental Association) antaa suosituksen ksylitolin käytöstä.

1994

Ksylitolituotteet vapautetaan makeisverosta joulukuussa Vatialan koulun oppilaiden kolmen vuoden työn tuloksena.

Leafin XyliFresh täysksylitolipurukumi saa ensimmäisenä tuotesuosituksen Suomen Hammaslääkäriliitolta.

XyliFresh purukumi tulee Ruotsin markkinoille.

1995

Leaf ja Saku Koivu solmivat yhteistyösopimuksen. Saku Koivu esiintyy Suomessa Leafin ksylitolipurukumin keulahahmona.

Viron hammaslääkärit (Eesti stomatoloogide selts soovitab) antavat suosituksen ksylitolin käytöstä.

1996

Saku Koivun ksylitolikoulu käynnistyy. Koulu on tarkoitettu peruskoulun kolmasluokkaisille, mutta sitä voidaan soveltaa myös päiväkoteihin. Saku Koivun ksylitolikoulu on alusta alkaen suosittu.

Suomen ensimmäiset C-vitamiinia sisältävät Xylitol Plus-pastillit tulevat markkinoille.

Hollannin hammaslääkärit antavat suosituksen ksylitolin käytöstä.

Ksylitolipurukumin käyttö ja "Fiksu tapa" yleistyvät myös päiväkodeissa.

1997

Oulun korvatulehdustutkimuksen tulokset julkaistaan British Medical Journal -julkaisussa. Tutkimuksen tulosten mukaan XyliFresh täysksylitolipurukumi ehkäisee merkittävästi lasten korvatulehduksia.

Professori Kauko K. Mäkinen saa Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonia-palkinnon. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta hammaslääketieteellisestä tutkimustyöstä. Yhtenä myöntämiskriteerinä on professori Mäkisen merkittävä panos ksylitolitutkijana.

2003

Ensimmäisen kerran vietetään "Suomalaista Ksylitoliviikkoa". Päätetään, että helmikuun alussa, viikolla 6, vietettävästä Suomalaisesta Ksylitoliviikosta tulee vuosittainen perinne, jonka tarkoitus on muistuttaa suun terveydenhoidon tärkeydestä ja kannustaa itsehoitoon. 

2005

Maailman ensimmäinen ksylitolipurukumi Xylitol-Jenkki täyttää 30 vuotta. Samaan aikaan tulee kuluneeksi 30 vuotta ensimmäisten ksylitolitutkimusten, ns. Turun suurten sokeritutkimusten, tulosten julkistamisesta.

Leaf ja Saku Koivu solmivat uuden yhteistyösopimuksen ja Saku esiintyy Suomessa Leafin ksylitolikummina. Uudistettu Saku Koivun Ksylitolikoulu julkaistaan yhteistyössä Suomen Lastentarhanopettajaliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliiton kanssa.

Läkerol Dents ksylitolipastillille kehitetään annostelija ja se löytää tiensä kouluihin

// Cloetta Suomi  


 

2011

Suomalaiset tutkijat havaitsevat Xylitolin radikaalisti vähentävän elimistössä syöpää aiheuttavan asetaldehydin muodostumista.

Vähän ennen tutkimusta WHO on julkistanut asetaldehydin 1. luokan syöpää aiheuttavaksi myrkyksi.
"Recently, acetaldehyde was reclassified as a Class I carcinogen for humans by the International Agency for Research on Cancer of WHO."

Lääketehtaat ja julkinen media vaikenevat tutkimuksen tuloksista!
- Tulokset julkistetaan vain yhdessä englannkielisessä julkaisussa,
First published: 1 April 2011 - Full publication historyjoka alla:



Volume 129, Issue 8

15 October 2011 
Pages 2038–2041

Short Report

Xylitol inhibits carcinogenic acetaldehyde production by Candida species

Authors

Johanna Uittamo,

Corresponding author

E-mail address: johanna.uittamo@helsinki.fi

  1. Research Unit on Acetaldehyde and Cancer, University of Helsinki, Helsinki, Finland

  2. Department of Bacteriology and Immunology, Haartman Institute, University of Helsinki, Helsinki, Finland

  3. Research Unit on Acetaldehyde and Cancer, University of Helsinki, Biomedicum Helsinki, PL 700, 00029 HUS, Helsinki, Finland

Mikko T. Nieminen,

  1. Research Unit on Acetaldehyde and Cancer, University of Helsinki, Helsinki, Finland

  2. Department of Bacteriology and Immunology, Haartman Institute, University of Helsinki, Helsinki, Finland

  3. Department of Oral Medicine, Institute of Dentistry, University of Helsinki, Helsinki, Finland

Pertti Kaihovaara,

Research Unit on Acetaldehyde and Cancer, University of Helsinki, Helsinki, Finland

Paul Bowyer,

The University of Manchester, Manchester Academic Health Science Centre, School of Translational Medicine and University Hospital of South Manchester, Manchester, United Kingdom

Mikko Salaspuro,

Research Unit on Acetaldehyde and Cancer, University of Helsinki, Helsinki, Finland

Riina Rautemaa

  1. Department of Bacteriology and Immunology, Haartman Institute, University of Helsinki, Helsinki, Finland

  2. Department of Oral Medicine, Institute of Dentistry, University of Helsinki, Helsinki, Finland

  3. The University of Manchester, Manchester Academic Health Science Centre, School of Translational Medicine and University Hospital of South Manchester, Manchester, United Kingdom

  4. Department of Oral and Maxillofacial Diseases, Helsinki University Central Hospital, Helsinki, Finland 


Abstract

Acetaldehyde is a highly toxic and mutagenic product of alcohol fermentation and metabolism which has been classified as a Class I carcinogen for humans by the International Agency for Research on Cancer of the World Health Organisation (WHO). 

Many 
Candida species representing oral microbiota have been shown to be capable of marked acetaldehyde production. The aim of our study was to examine the effects of various sugar alcohols and sugars on microbial acetaldehyde production. The study hypothesis was that xylitol could reduce the amount of acetaldehyde produced by Candida. Laboratory and clinical isolates of seven Candida species were selected for the study. The isolates were incubated in 12 mM ethanol and 110 mM glucose, fructose or xylitol at 37°C for 30 min and the formed acetaldehyde was measured by gas chromatography.Xylitol significantly (p < 0.0001) reduced the amount of acetaldehyde produced from ethanol by 84%. In the absence of xylitol, the mean acetaldehyde production in ethanol incubation was 220.5 μM and in ethanol–xylitol incubation 32.8 μM. This was found to be mediated by inhibition of the alcohol dehydrogenase enzyme activity. Coincubation with glucose reduced the amount of produced acetaldehyde by 23% and coincubation with fructose by 29%. At concentrations that are representative of those found in the oral cavity during the intake of proprietary xylitol products, xylitol was found to reduce the production of carcinogenic acetaldehyde from ethanol by Candida below the mutagenic level of 40–100 μM. 

Acetaldehyde is a highly toxic and mutagenic product of alcohol fermentation and metabolism. 
Recently, acetaldehyde was reclassified as a Class I carcinogen for humans by the International Agency for Research on Cancer of WHO.1 Mutagenicity can take place at concentrations as low as 40–100 μM of acetaldehyde.2 
Microbes possessing alcohol dehydrogenase (ADH) activity can produce acetaldehyde by ethanol oxidation.3 
This reaction takes place in the oral cavity when consuming alcohol and it continues for as long as there is ethanol in saliva.4 Due to the equal distribution of ethanol to the fluid compartments of the body its concentration in saliva is the same as in the blood and its clearance is nonlinear in both.5 Streptococcus viridans and Neisseria group bacteria belonging to the core oral microbiota have been shown to be able to produce significant amounts of acetaldehyde from ethanol.67 Furthermore, many Candida species representing the normal oral flora of the vast majority of the population have been shown to be capable of even more marked acetaldehyde production.8–10 Microbial acetaldehyde production is one of the key mechanisms in the cumulative exposure to carcinogenic acetaldehyde.11

Candida species can produce significant amounts of acetaldehyde also by alcohol fermentation from glucose.

Lue lisää tästä linkistä

//

Cookie politiikka?

Tama sivusto kayttaa cookieita tunnistaakseen käyttäjät.

Hyvaksytko cookiet?

Ostoskori 0tuotteet
Välisumma€0,00